Krista Sorri , Satakunnan Kansan yliö 14.1.2021

Viime viikkoina olemme seuranneet keskustelua Satakunnan yliopiston muodostamisesta maakunnan vetovoiman parantamiseksi. Koulutuksella on eittämättä vaikutusta vetovoimaisuuteemme, mutta pitovoiman muodostavat työpaikat.

Näenkin, että olennaisempaa on saada Satakuntaan työpaikkoja, jotka toisivat mukanaan kokonaisia perhekuntia. Työpaikoista puhuttaessa nostetaan usein esiin automaatio- ja robotiikkayritykset sekä kemian- ja metsäteollisuus.

Nämä alat ovat luonnollisesti tärkeitä työllistäjiä ja vastaavat suurelta osalta Satakunnan viennistä. Valitettavan pienelle huomiolle ovat jääneet mahdollisuutemme profiloitua kiertotalousmaakunnaksi.

Sitran selvityksen mukaan kiertotalous voi kasvattaa kansantaloutemme arvoa kolmella miljardilla eurolla vuosittain vuoteen 2030 mennessä. Siis vuosittain. Se on yli prosentti BKT:stä. Käytännössä luku vastaa koko 2019 BKT kasvua. 2019 Satakunnan alueellinen arvonlisäys oli muuten reilut 1 % negatiivinen.

Meillä on jo hyviä kiertotalouspuistojen alkuja. Säkylässä elintarviketeollisuuden kainaloon on perustettu biokaasulaitos sekä muovin korvaavaa mikrokuituselluloosaa valmistava yritys. Honkajoella eläinperäisestä jätteestä tehdään rehua, lannoitteita, biopolttoainetta ja lämmitetään läheisiä tuotantolaitoksia.

Lisäksi Merikarvialla toimii muovinkierrättämiseen erikoistunut laitos, joka vähentää raakaöljyn tarvetta muovinvalmistuksessa yli 400 000 tynnyriä vuodessa. Nämä eivät minusta kuitenkaan vielä riitä. Näen, että meidän tulisi tehdä kolme strategista toimenpidettä.

Ensinnäkin meidän tulee panostaa biojätteen erilliskeräykseen. Tällä hetkellä 60% biojätteestä päätyy sekajätteeksi muodostaen kolmanneksen sekajätteen määrästä.

Valtakunnallisesti määrä vastaa biokaasuksi tuotettuna 90 000 biokaasuauton vuotuista polttoainetarvetta. Nyt tuo massa mätänee kaatopaikoilla ja vapautuu hallitsemattomasti ilmakehään. Pelkästä kotitalouksien ruokahävikistä syntyy 100 000 henkilöauton vuosittainen hiilidioksidipäästö.

Satakunta voisi olla biojätekierrätyksen mallimaakunta. Tämä edellyttää merkittävää panostusta viestintään. Voisiko kuntien välille järjestää parhaan kierrättäjän kilpailun?

Toiseksi meidän tulee hyödyntää tutkimustietoa kiertotalouden toteuttamisessa. Turun kauppakorkeakoululla on yrittäjyyden tutkimusyksikkö. Tampereen yliopistolla bio- ja kiertotalouden tutkimusryhmä sekä kiertotalouteen erikoistunut innovaatioiden ja teknologioiden tutkimusryhmä.

Toimiva kiertotalous edellyttää myös liiketoimintaekosysteemien osaamista. Sitä löytyy jo nyt Tampereen yliopiston Porin kampuksen henkilökunnalta. Tutkijoiden osaamista on siis tarjolla, jos satakuntalaiset kunnat ja yritykset huomaisivat heitä avukseen pyytää.

Kolmanneksi meidän tulee kehittää yrittäjyyden ja kiertotalouden opetusta Satakunnassa. Turun yliopiston kauppakorkeakoulu on jo vuosia toiminut Porin yliopistokeskuksessa. Heillä on yrittäjyyden tutkinto-ohjelma Turussa. Tampereen yliopistolla on Bio- ja ympäristötekniikan koulutusohjelma, Kiertotalous tuotantotalouden koulutusohjelman sivuaineena. Myös Tampereen yliopisto toimii Porin yliopistokeskuksessa.

Opetustarjonta on siis olemassa. Nyt ne pitää enää saada saataville Poriin. Kun lisäksi SAMK loisi kiertotalouden tai kestävän kehityksen tutkinto-ohjelman, yrityksille riittäisi osaajia.

Näiden lisäksi, kun kunnilla olisi valmiita tontteja yrityksiä odottamassa ja aktiiviset elinkeinoihmiset heitä tukemassa, saisimme Satakunnasta kiertotalouden edelläkävijän.

Krista Sorri

Säkylän Kokoomuksen puheenjohtaja, yliopisto-opettaja ja liiketoimintaekosysteemitutkija Tampereen yliopiston Porin kampukselta

Lisää julkaisuja