Pertti Huidun kolumni Alasatakunta-lehdessä 30.12.2021

Vuoden vaihtuessa on tullut tavaksi pohdiskella tulevia. Toivotamme toisillemme onnea ja kaikkea hyvää alkavalle uudelle vuodelle, luonnollisesti. Monia konkreettisia ja aikatauluihin jo soviteltuja tapahtumia on tiedossa. Suunnistamme niitä kohti optimistisin odotuksin. Toivo kantaa.

Suurin osa tulevasta on kuitenkin sumeaa, vaikka itse kunkin elämänkokemus asettelee tunnistettavia viittoja. Ympäröivä todellisuus, ajankohtaiset keskustelunaiheet ja uutistulva maailmalta vaikuttavat suunnitelmiimme. Mitä ajattelemme ilmastonmuutoksesta, luontokadosta, hiilinieluista, kansainvälisestä matkailusta, sosiaalisen median ylivallasta? Kyllä, ainakin jossain määrin niillä on vaikutusta ajatusmaailmaamme, myös tekoihin ja käyttäytymiseen ihan arjen tasolla.
Maailman väestö kasvaa, eliniän odote nousee, väki ikääntyy. Kaupungistuminen etenee vääjäämättä. Puhdas juomavesi ja hyvä terveydenhuolto ovat kaukainen haave miljoonille. Yksilöllisyys korostuu, sinkkutaloudet on kasvavin talousprofiili. Pandemiat, luonnonmullistukset ja kriisit ovat esimerkkejä, että kaikki ei etene suoraviivaisesti.

Tällaiset megatrendit ovat tulevaisuudentutkijoiden työpöydillä arkipäivää. Ne ovat laajoja, hitaasti muuttuvia kehityskulkuja. Tuoreimpana SITRA on johtanut niistä ansiokkaasti Suomeen soveltuvia trendimalleja. Ekologinen jälleenrakennus, osallistava demokratia, eriarvoisuuden vähentäminen, talouden uudistaminen, verkostoituminen ja teknologian sulautuminen kaikkeen nousevat erityisesti esiin. Näitä hyödyntäen pyritään ratkaisemaan, millaisen maailman haluamme rakentaa.

Palataan kotiseudullemme. Kunnat ovat laatimassa uutta strategiaa, missä määritellään keskeiset suuntaviivat lähivuosien tavoitteiksi, palveluiksi ja resursseiksi. Trendien oivaltava analyysi on tarpeen pohjatyönä. Soten jälkeinen uusi vaihe on mittava haaste. Murroksessa piilee siemen uusiin voimavaroihin, kunhan ne valjastetaan kehityksen veturiksi. Elinvoiman ja kilpailukyvyn on vahvistuttava, palvelujen laadun, saavutettavuuden ja kohdentumisen on parannuttava, uusien ajatusten on saatava tilaa kasvaakseen. Naapurikuntien tiiviimpi yhteistyö ja tukeutuminen maakunnan kehityshankkeisiin on välttämätöntä, sillä se edistää kykyä muuttua ja toimia yhdessä.

Onkin osuvasti sanottu, että uudistumiskyky on ominaisuus, ei ohimenevä ponnistus.

Lisää julkaisuja